sunnuntaina, lokakuuta 15, 2006

 

Paloja ja pitsiä

Perinteiset virkkauskuviot ja tekniikat nousevat pintaan muodin mukana aika-ajoin. Kuvassa olevan isoäidin ruutumallin kaikki tietävät ja osaavat myös tehdä, ja sillä sai muinoin ja nykyäänkin langanjämät hyvin huödynnettyä sängynpeitoksi tai tyynynpäälliseksi. Tämä peitto on kulkeutunut sukuuni ja on maalla kauniina väriläiskänä sängyn päällä. Retromuoti tekee erilaiset tilkkutyöt suosituiksi ja tekotekniikkaa sovelletaan luovasti ja modernisti ajan henkeen sopivaksi.

Alakuvassa olevan puseron haarukkapitsin virkkaus oli minulle uusi asia. Opinahjossani Taideteollisessa Korkeakoulussa tähän tekniikkaan ei tutustuttu vaan pikemminkin neulesuunnitteluun neulekoneilla. Kuulemani mukaan näillä kursseilla osa ajasta "hukkaantuu" neulomisen perusasioiden opettamiseen, sillä kaikki kurssilaiset eivät osaa neulomisen alkeita. Onneksi saavat siihen oppia ja lisäävät tulevaisuudessa käsityöharrastajien määrää.

Yllätyksekseni haarukkapitsin virkkaus onkin vanha tekniikka ja Portugalissa ovat tehneet sillä uskomattoman huimia pitsikuvioita jo iät ajat. Englanniksi termi on hairpin crochet joka kuvaa mielestäni hyvin (ohuen hengettömän) tukkapinnin muotoista "haarukkaa". Netistä on hauska lukea erilaisia Pirkkaversioehdotuksia oman haarukan vääntämiseen. Muuten saiskohan suorasta puikosta väännettyä sen? Voimaa siinä kyllä tarvitaan ja puikkohan siinä tärvääntyy. Ehkä se pesulahenkari on varmempi vaihtoehto.

Uteliaisuuttani kysyin äidiltäni tunteeko hän haarukkavirkkauksen tai tekikö hänen äitinsä sillä pitsiä? Ei kumpikaan ollut tehnyt, mutta ei asia silti tuntematon ollut. Sen sijaan täytyy vähän kehaistaen sillä länsirannikolta kotoisin oleva isoisäni osasi nyplätä "raumanpitsiä". Sitä ihmeellisyyttä minäkin olen nuorena saanut kokeilla, kun erään kyläpaikan emäntä osasi nyplätä.

Netissä olevasta kurssitarjonnasta huomasin että on olemassa muitakin tekniikoita joita en tunne, kuten fransujen virkkaus, frivolite, hardanger-kirjonat , valkokirjonta...
Mielenkiintoisen kuulostavia kaikki, varmaan myös näköisiä?
Onko teille tuttuja?

# posted by Lea P. @ 15.10.06
Comments:
Äiti on opetellut hardanger-kirjontaa ja täti tekee ilmeisesti frivolitee-pitsejä -tai no, pitsejä jollakin tekniikalla kuitenkin. Itse en ole noihin tutustunut, mutta makramee-solmeilu voisi olla hauskaa kokeilla.
# posted by Blogger Tiina : sunnuntaina, lokakuuta 15, 2006
 
Nyplätä osaan minäkin - umpisavolainen! Hardanger kiinnostaisi.
# posted by Anonymous Anonyymi : sunnuntaina, lokakuuta 15, 2006
 
Tuon tyyppisen puseron virkkaaminen kiinnostaisi, muttei taitoa taida löytyä tarpeeksi ilman ohjetta :o)
# posted by Anonymous Anonyymi : sunnuntaina, lokakuuta 15, 2006
 
makrameeta olen kokeillut, hardanger on yksi intohimojani, käpyily (engl. tatting) näyttää niin kivalta että pitäisi kokeilla, kinnasneulakin on hankinnassa ja vermeet odottavat pirtanauhojen tekoon.. Kaikenlaisia uusia juttuja sitä onkin :)
# posted by Blogger Tuulia : sunnuntaina, lokakuuta 15, 2006
 
tiinav moi,
aika hienoa, että äitisi ja tätisi osaavat tehdä näillä tekniikoilla. Mun täytyy kaivaa lisää tietoa, että tiedän minkänäköisiä ne ovat.
# posted by Blogger Lea P. : tiistaina, lokakuuta 17, 2006
 
villasukka moi,
nypläys on mielestäni hieno "laji", mutta kylläkin aika vaikea. Hyvä kun osaat sitä.
Näytti olevan netissä useampiakin kursseja, joissa hardangeria voi opetella. Siitä vaan rohkeasti kokeilemaan.
# posted by Blogger Lea P. : tiistaina, lokakuuta 17, 2006
 
jepy moi,
sori etten voi auttaa sinua puseron ohjeen kanssa. Luulisi kuvan puseron olevan tehdastekoinen, mutta millä ihmeen systeemillä rimpssunauhat on koneellisesti kiinnitetty toisiinsa?
Näyttää kaupoissa olevan haarukkapitsisiä kaulaliinoja, jos omat taidot eivät riitä niin...
# posted by Blogger Lea P. : tiistaina, lokakuuta 17, 2006
 
tuulia moi,
kerro ihmeessä mitä hardanger on? ja mitä käpyily on? Onko sun blogissa kuvia niistä? Tosi vanhoja kinnasneuletekniikalla ommeltujen sukkien jäänteitä olen nähnyt mm.Kansallismuseossa. Hienoa, jos olet kiinnostunut pitämään yllä tätä perinteistä käsityötekniikkaa. Se on neulomisen edeltäjä, sillä puikoilla neulominen tuli vasta myöhemmin.
# posted by Blogger Lea P. : tiistaina, lokakuuta 17, 2006
 
fransuja solmitaan ei virkata, käpypitsi on sama kuin frivolitee ja enkuksi tatting, sitä tehdään semmosella pienellä sukkulalla.
# posted by Anonymous Anonyymi : tiistaina, lokakuuta 17, 2006
 
Kaikkia luettelemiasi on tullut kokeiltua ja esim. haarukkapitsi taisi olla aivan ensimmäisiä sen jälkeen, kunhan olin ensin sukan kantapään oppinut :-)
Varsinkin hardanger on upean näköistä ja sitä on kiva tehdäkin. Tuolta löytyy aika hyvä selostus asiasta:
http://www.kaspaikka.fi/kulttuuri/pohjoista_kasityokielta/norja/hardangerkirjonta.html

ShamanCat
# posted by Anonymous Anonyymi : keskiviikkona, lokakuuta 18, 2006
 
Hups, onkohan vika mun selaimessa vai tuliko tuosta osoitteesta tosiaan vain puolet näkyviin?
No otetaas uusiksi, ja laitan osoitteen useammalle riville, yhdistä ne ensin kaikki peräkkäin, niin sitten onnistuu.

http://www.kaspaikka.fi/kulttuuri/
pohjoista_kasityokielta/norja/
hardangerkirjonta.html

edelleen ShamanCat
# posted by Anonymous Anonyymi : keskiviikkona, lokakuuta 18, 2006
 
Vastaus tulee vähän myöhässä, mutta noin lyhyesti hardanger on Norjasta, alunperin kai Hardangervuonon alueelta, kotoisin oleva kirjonnan muoto, joka tehdään evenweave-kankaalle (=yhtä monta lankaa pituus- ja leveyssuunnassa) laakapistoin ja revinnäiskirjonnoin. Saattaa olla, että termit menee hieman sekaisin, mutta periaatteessa siis kyse on hyvin geometrisesta kirjonnasta. Laakapistoilla reunustetaan alueita, joiden sisältä leikataan kankaan lankoja pois, ja päällystetään ne uudelleen kirjontalangoin. Hidasta ja kallista, mutta aivan ihanan näköistä.
Mun blogissa on kuva hardangerliinoista toukokuun arkistoissa, tässä linkki isompaan:
http://www.flickr.com/photos/palantirmaailma/152603618/

Mie vielä opettelen käpyilyä, siitä ei ole vielä kuvia. Kinnasneulakokeiluistakin otan heti kuvia, kun saan neulan :)
# posted by Blogger Tuulia : torstaina, lokakuuta 19, 2006
 
Heippa,
Enpä olekaan aikoihin blogissasi muistanut käydä.
Haarukkapitsi on melestäni kiva juttu. Pitkästä puikosta muistan vääntäneeni ihan ekan haarukkani, isän apua siihen kyllä tarvittiin. Taisin olla yläasteikäinen.
Onko rosee-pitsi sinulle tuttu juttu? Ihastuin Seinäjoen käsityömessuilla. Sitä myös Teneriffan pitsiksi on sanottu. Käypäs vaikka blogissani katsomassa muutamia juttuja olen saanut tehtyä.
Kivoja syksypäiviä sinulle
# posted by Anonymous Anonyymi : lauantaina, lokakuuta 21, 2006
 
routa moi,
Onkohan "fransuilu" ja makramee jotenkin samantyyppinen tekniikka? Kiitos tiedosta, että käpypitsi= frivolitee=tatting.
# posted by Blogger Lea P. : sunnuntaina, lokakuuta 22, 2006
 
shcamancat moi,
vau, taidat olla aika näppärä käsistäsi ja varmaan nautit tekemisestä! Hienoa!
Kiitos antamastasi osoitteesta, käyn siellä katsomassa.
# posted by Blogger Lea P. : sunnuntaina, lokakuuta 22, 2006
 
tuulia moi,
ystävällinen kiitos vastauksestasi. Kävin sivuillasi ja on hauska nähdä ahkerien käsiesi tuloksia sieltä rapakon takaa. Toukokuun arkistoon en vielä ehtinyt, mutta menen het kohta. Kävin myös käspaikan sivuilla katsomassa fransujen solmimista. Oletko sinä solminut? Kuinka käsityötaidot ovat sikäläisten ihmisten hallussa? Entä neuleboomi siellä?
# posted by Blogger Lea P. : sunnuntaina, lokakuuta 22, 2006
 
seijap moi,
kiva kun tulit sivuilleni. Kävin blogissasi ja oli hauska nähdä rosee-pitsiä, joka näytti tutulta vaikken ole sitä tehnytkään.Miten se tehdään, salomonin solmun tapaan virkaten tai jollakin kehikolla?
Onkohan Vappuna käytettävällä "roseeraudalla" ja tällä mitään yhtäläisyyttä? Kuvio on ainakin samanlainen.
Palaillaan!
# posted by Blogger Lea P. : sunnuntaina, lokakuuta 22, 2006
 
Lähetä kommentti



<< Home

This page is powered by Blogger. Isn't yours?